CRUISING AROUND

Leppoisaa lauantai-iltaa! Vaikka täällä Suomessakin on nautittu muutama päivä jo hieman keväisemmistä tunnelmista ja lämpömittarin lukemat on kohonneet suorastaan ilahduttavan korkealle, niin reissukuvia löytyy arkistoista vielä sen verran runsaasti, että mennään hetki vielä näillä.

Tällä kertaa kuvamateriaalia hieman eräältä retkipäivältä, kun vuokrattiin hotellilta skootteri päiväksi käyttöömme ja lähdettiin sen selässä tutustumaan saareen. Etukäteen vähän jännitti, että mitenköhän pärjätään tuolla nurinkurisessa liikenteessä, mutta Miikahan kruisaili siellä kuin vanha tekijä, ja mie sain vain istua kyydissä ja nauttia vauhdista ja maisemista. Koh Lanta on moneen muuhun Thaimaan kohteeseen verrattuna tosi rauhallinen, ja liikennettäkin on mukavan vähän. Saari on myöskin aika kivan kokoinen skootterilla kierrettäväksi. Me ajeltiin länsirannikkoa pitkin kohti etelää ja pysähdeltiin toinen toistaan kivemmilla rannoilla, kunnes saavuttiin saaren eteläisimpään kärkeen, jossa sijaitsee Koh Lantan kansallispuisto.

Skootterilla ajelu osoittautui tosi mukavaksi (ja edulliseksi) tavaksi liikkua saarella, ja eräänä iltana hypättiin skoden kyytiin ja otettiin suunnaksi Lantan niin sanottu Vanhakaupunki. Sinne ajoi meidän "kotirannalta" Klong Khong Beachilta noin puolessa tunnissa, ja se oli tosi sympaattinen pieni kaupunki pienine putiikkeineen ja meren päälle rakennettuine ravintoloineen. Myöskin ajaminen takaisin hotellille pilkkopimeässä viidakon ääniä kuunnellen oli kokemus!

KOH LANTA STOLE MY HEART

Heipparallaa pitkästä aikaa! Täällä ollaan harjoiteltu arkeenpaluuta loman jälkeen jo muutaman päivän ajan, ja nyt vasta ehdin istahtamaan koneen ääreen käymään lomakuvia läpi. Meidän kotiinpaluu ei sujunut ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan, sillä paluulentomme oli Pakistanin suljetun ilmatilan vuoksi myöhässä lähes 9 tuntia, ja tästä johtuen pääsimme vasta päivää myöhemmin kotiin ja töihinkin... Kotimatkaa tehtiin siis lopulta yhteensä noin puolitoista vuorokautta, ja sanomattakin selvää, että ollaan oltu kyllä aika poikki. Jet lag on painanut ja vielä eilen illallakin olin yhdeksän aikoihin niin väsynyt, että sinnittelystä huolimatta oli lopulta pakko antaa periksi ja painua petiin. Nukuinkin sitten melkein 10 tuntia ja nyt olo on ensimmäistä kertaa moneen päivään oikeasti virkeä!

Mutta vaikka meillä olikin lentomatkoissa tällä kertaa enemmän säätämistä kuin koskaan aiemmin, niin tää reissu oli kyllä ehdottomasti kaikkien niiden turhauttavien odotteluiden ja väsyttävien matkustustuntien arvoinen. Tää oli meidän toinen kerta Thaimaassa, ensimmäinen kerta Koh Lantalla, ja se saari yksinkertaisesti vei miun sydämen mennessään. En oikein edes osaa selittää, miten niin pääsi käymään, mutta olin jo ensimmäinen päivän jälkeen aivan ihastunut Lantaan. Unohdin samantien perille päästyämme, mikä viikonpäivä on, ja kysyin loman ajan Miikalta varmaan joka päivä "mikä päivä nyt on? Onks nyt tiistai vai keskiviikko?". Käytin sukkia ja lenkkareita koko matkan aikana tasan yhden kerran, muuten vedin kaksi viikkoa varvassandaaleilla ja paljain jaloin. Vietettiin about 90% hereilläoloajasta rannalla: otettiin aurinkoa, uitiin meressä, makoiltiin ravintoloiden lavereilla siemailemassa kylmiä cokiksia ja fruit shakeja, syötiin lounaat ja päivälliset varpaat hiekkaan kaivautuneina, nautittiin puoli-ilmaisista hieronnoista auringon laskiessa horisonttiin. Kierreltiin saarta skootterilla ja ihastuttiin mm. sympaattiseen vanhaan kaupunkiin, toinen toistaan kauniimpiin ja hiljaisempiin rantoihin ja upeilla näköalapaikoilla sijaitseviin ravintoloihin. Syötiin aivan mielettömän makuisia thaimaalaisia ruokia ja hämmästeltiin päivittäin sitä, miten halvalla saatiin aivan järjettömän kokoisia ja järjettömän herkullisia annoksia. Miulta jäi suurin osa mukaan pakkaamistani vaatteista käyttämättä, sillä tarvitsin oikeastaan vaan bikineitä. Ehdin vihdoin ja viimein lukemaan kirjoja. Rentouduttiin ja nautittiin lomasta, upeista maisemista ja yhdessäolosta jotenkin vielä hieman enemmän kuin mitä aiemmilla reissuilla. Vaikka ollaan tehty superihania matkoja yhdessä, ollaan yhtä mieltä siitä, että tää oli paras.

Tässäpä päällimmäiset kuulumiset meidän lomalta! Tänä aamuna heräsin lumisateeseen ja valkeaan maahan, ja ihan hitusen tekisi ehkä mieli palata takaisin tuonne palmujen alle... Olin elätellyt toivoa, että meidän reissun aikana kevät ehtisi jo saapua tänne Suomeenkin, mutta huonolta näyttää. Jokohan olisi kohta aika ostaa pelkästään se menolippu Hymyjen maahan ja Auringonlaskujen saarelle?

YSTÄVÄKIRJAHAASTE

Kysymyshaastepostauksia on mielestäni sekä hauska tehdä itse että lukea muilta, joten täältä pesee Sara Ollilan blogista muutama päivä sitten bongattu ystäväkirjahaaste! Satun muuten olemaan just niitä tyyppejä, ketkä omisti ala-asteikäisenä ainakin neljä eri ystäväkirjaa, ja tykkäsin niihin vastailusta niin paljon, että omasta ystäväkirjastanikin löytyi aina useampi itse täyttämäni sivu :-D Oli siellä onneksi sitten niitä kavereidenkin vastauksia...

Nimeni on Elli Ilona Räisänen. Mennessäni naimisiin kolme vuotta sitten olin varma, etten totu tähän uuteen sukunimeen ikinä, mutta kummasti se on vaan alkanut näiden vuosien aikana tuntua koko ajan luonnollisemmalta ja omalta.

Syntymävuoteni on 1995. Täytän siis tänä vuonna jo 24 vuotta, apuva!

Perheeseeni kuuluu aviomies Miika, sekä tietysti iskä, äiti ja kaksi pikkuveljeä Ossi ja Eikka.

Pienenä ajattelin, että minusta tulee eläinlääkäri. Tämä oli muistaakseni ensimmäinen unelma-ammattini jo aivan pienenä, ja yläasteelle asti olin lähes satavarma, että eläinlääkärihän miusta tulee. Jossain vaiheessa jatko-opintoja suunnitellessani kuitenkin tajusin, että eläinlääkikseen pääsemiseen tarvittaisiin aika paljon enemmän kiinnostusta matemaattisia aineita kohtaan, kuin mitä itseltäni löytyi...



Tällä hetkellä olen työpöydän ääressä koneella, vaikka pitäisi varmaan alkaa pikkuhiljaa hoitaa iltapuuhia...

Joskus minusta tulee dog mommy useammalle ihanalle koiralle. ♡

Rakastan hyvää ruokaa, matkustelemista, sitä kun vapaapäivänä paistaa aurinko, perhettäni, pitkiä yönunia puhtaissa lakanoissa, hyvään kirjaan tai sarjaan koukkuuntumista, kävelylenkkejä metsässä, lähes kaikkia suolaisia tai makeita herkkuja, treenaamista ja treenivaatteita, kauniita kuvia.

Vihaan suolakurkkuja, sieniä, säikähtämisen tunnetta, sitä jos suihkussa vesi ei tule tarpeeksi kovalla paineella eli ns. lirusuihkuja, stressaamista, unettomuutta.

Haaveilen tällä hetkellä lomasta, sillä se häämöttää enää kahden työpäivän päässä! Ja ehkä vähän myös siitä, että se loma voisi kestää pidempään kuin pari viikkoa. Vaikka pari kuukautta.



Minua pelottaa hämähäkit, käärmeet, ampiaiset yms inhottavat otukset. Välillä miulle iskee myös sellainen ahdistava pelon tunne, että jollekkin miun läheiselle tapahtuu jotain pahaa... Saatan esimerkiksi ambulanssin sireenin kuullessani alkaa vainoharhaisesti spekuloimaan, että mitä jos se onkin menossa jonkun tutun luo :-/

Arkirutiinini vaihtelee aika paljon työvuorojeni mukaan, mutta on joitain sellaisia juttuja, mitä teen kyllä aina arkisin.. Syön aamuisin neljän viljan puuroa pakastemarjoilla tai voisilmällä. Olen huono aikatauluttamaan tekemisiäni, joten töihin tulee lähes poikkeuksetta kiire. Jossain vaiheessa päivää istun aina vähintään 10 minuuttia keittiön pöydän ääressä päivittämässä kalenteriani (vaikkei sinne aina olisikaan juuri mitään päivitettävää, niissä tapauksissa yleensä vain selailen sitä). Kotiin tultuani vaihdan aina ensimmäiseksi rennot ja mukavat kotivaatteet päälle. Käyn yleensä joka ilta suihkussa, vaikken aina pesisikään hiuksiani, sillä nukkumaan meno puhtaana on ihan parasta.

Kirja tai elokuva, joka aiheuttaa edelleen väristyksiä Gillian Flynnin kirjoittama Kiltti Tyttö tuli jostain syystä kirjoista ensimmäisenä mieleen, siitä on jo useampi vuosi kun kyseisen kirjan luin, mutta se kyllä jätti jälkensä! Elokuvista varmaankin Star is Born, itse tykkäsin tuosta mielipiteitä jakaneesta leffasta tosi paljon ja voisin katsoa sen uudelleen milloin vain.

Harrastaisin kaikkea tätä, jos vuorokaudessa olisi enemmän tunteja lukisin enemmän, juoksisin, leipoisin useammin, kävisin uimahallissa uimassa...

Harrastan nyt treenaan salilla ja käyn ryhmäliikuntatunneilla noin 5 kertaa viikossa, ja lisäksi tykkään käydä kävelylenkeillä, valokuvata ja kirjoitella tänne blogiin.

Noloin tv-ohjelma, josta pidän Huutokauppakeisari... :-D En voi sanoa varsinaisesti pitäväni kyseisestä ohjelmasta, mutta jos tv:stä ei tule muutakaan, niin saatan jäädä sitä seuraamaan...

Sarja, jota suosittelen Viimeisimpiä suosikkeja on You ja Dirty John Netflixistä, mutta ehdoton ykköslempparini, josta ei voi olla tykkäämättä, on tietysti How I Met Your Mother ♡



Salainen taitoni on nenän koskettaminen kielellä! Miten pärjäisinkään elämässä ilman tätä taitoa...?

Salainen paheeni on korvien kaivaminen vanupuikolla, rupien repiminen, finnien puristelu... Saan jotain outoa mielihyvää kaikista tuollaisista ällöttävistä asioista, mitä ei saisi tehdä!

Itkettää kertoakin, mutta itken aina kun katson elokuvaa tai sarjaa, missä eläin kuolee. Ihmisiä saa tulla ja mennä, mutta auta armias, jos joku eläinraukka kärsii ja kuolee, silloin ei tule itkusta loppua.

Haluan osata surffata!!! Haaveilen surffitytön huolettomasta elämästä jossain palmujen alla, mutta sitä ennen pitäisi kyllä bookata surffileiri jostain Balilta ja "vähän" perehtyä kyseiseen lajiin...

Kahta en vaihda ja ne on Pepsi Max Lime ja nuden sävyiset huulipunat.

Tälle hymyilen vanhoille valokuville ja hassuille eläinvideoille.

Lempiherkkuni on suklaa! Sipsit&dippi tulee hyvänä kakkosena, mutta kyllä Maraboun Fudge&Havssalt-suklaa tai Fazerin vaalea maitosuklaa on ihan ykkösherkkuja.

Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut Älä koskaan mene vihaisena tai riidoissa nukkumaan, vaan sovi erimielisyydet iltaan mennessä.