9 X MIELEN PÄÄLLÄ

• Vaikka välillä kaipaankin säännöllisiä työaikoja, joiden ansiosta illat ja viikonloput jäisi vapaiksi ja elämän suunnitteleminen helpottuisi hiukan, on tässä "vuorotyössäkin" puolensa. Vapaita viikonloppuja ei yleensä satu kuukauteen kovin montaa, maksimissaan kaksi, ja siksi ne tuntuukin joka kerta yhtä luksukselta, ja noilla viikoilla perjantaifiilis alkaa kutkutella usein jo viikon puolivälissä :-D Joskus voi myös käydä niin, että oon viikonlopun vapaalla, käyn tekemässä maanantain töitä, ja tiistai onkin sitten taas vapaa, kuten tänään! Ei hassumpi aloitus uudelle viikolle.

• Pari päivää taukoamatta jatkunut räntäsade meinasi jo vetää mielen matalaksi, ja siihen kun lisätään vielä kellojen siirrosta aiheutunut totaalipimeys klo 17, niin ainakin meikäläisellä oli kunnon Suomi-inho ja kaamoskiukku huipussaan. Tänä aamuna sai kuitenkin herätä yllättävän valoisaan näkymään, kun yön aikana satanut lumi olikin jäänyt maahan, ja ulkona vallitsee harmaan loskamössön sijaan seesteinen winter wonderland! Sanomattakin selvää, että nää kuvat ei siis ole ihan tän päiväistä saldoa, vaan reilun viikon takaisia, kun onnistuin kävelylenkin varrelta löytämään vielä muutaman kauniin värikkään puun.

• Oon viime aikoina yrittänyt kiinnittää huomiota siihen, että jos saan jossain hyvää palvelua, muistaisin myös kiittää siitä. Itse asiakaspalvelutyötä tekevänä tiedän siihen liittyvät haasteet, ja myöskin sen, miten hyvältä tuntuu, kun asiakas lähtiessään erikseen mainitsee saaneensa hyvää palvelua ja kiittää siitä. Se voi joskus olla paras juttu koko työvuoron aikana! Oon kuluneen viikon aikana saanut tästä esimerkkiä pariltakin eri mummelilta, jotka pelkästään kiitokseksi palvelusta osti sekä miulle että työkaverilleni suklaapatukat. Siis miten ihanaa?! Just tuollainen vanhus mie haluan joskus olla!

• Olenko ainut, jolta puhelimen Night swift-ominaisuus on mennyt kokonaan ohi? Sain tietää siitä vasta muutama päivä sitten, kun veljeni näytti miulle, miten voin asettaa luuriini kellon ajan, jolloin näytön väriasetukset muuttuu niin, että piristävä sininen valo muuttuu lämpimän sävyiseksi, ja näin puhelimen käyttö iltaisin ei rasittaisi silmiä niin paljon. En tiedä, miten suuri vaikutus tällä loppujen lopuksi väsymisen ja nukahtamisen kannalta on, mutta otin tottakai Night swiftin käyttöön viivyttelemättä!

• Eilen illalla löysin itseni päivän kolmatta kertaa kaupan kassalta, kun olin edellisillä kauppareissuilla unohtanut aina jotain oleellista (kuten hammastahnan tai Oivariinin), ja siinä vaiheessa alkoi tuntua siltä, että voiko tää maanantai enää maanantaisemmaksi muuttua... Siinä vaiheessa päivässä tapahtui kuitenkin täyskäännös, kun ostosten loppusumma teki henkilökunta-alennusten jälkeen tasan sen verran, mitä lompakostani löytyi käteistä, winning!!

• Tän kuluneen vuoden aikana miun työporukassa on ollut aika paljon vaihtuvuutta, kun monet työkaverit on muuttaneet töiden tai opiskelupaikan perässä kuka minnekin. En tiedä onko syy siinä, vai jossain muussa, mutta pikkuhiljaa omaankin takaraivoon on alkanut hiipiä ajatus, että voisikohan sitä elämää olla Savonlinnan ulkopuolellakin. Ei hätää äiti, ei olla vielä pakkaamassa muuttolaatikoita, sillä kyse on kuitenkin aika isosta päätöksestä ja onhan meillä täälläkin monta asiaa hyvin. Vaikkei koulukipinä ole varsinaisesti syttynyt vieläkään, niin ajatus maisemanvaihdoksesta kieltämättä vähän houkuttelisi, ja olen puolitosissani haaveillut jopa ulkomailla asumisesta... Ehkä vielä joskus!

• Vinkkivitonen: osta talvitakki aina reilussa koossa! Itse ostin yhden koon isompana kuin normaalisti, ja vaikka lämpömittari on käynyt vasta juuri ja juuri miinuksen puolella, reilun kokoiseen untuvatoppatakkiin on ollut niin ihana kääriytyä kun työmatka on pitänyt taittaa jäätävässä vastatuulessa. Paukkupakkasillakin reilun kokoisen takin alle mahtuu enemmän vaatetta, ja näin takki a.k.a täkki pääsee todella oikeuksiinsa!

• Puolitoista viikkoa kestäneen flunssan jälkeen liikunta on maistunut taas niiin hyvältä! Selätän nuhan yleensä muutamassa päivässä, joten melkein kaksi viikkoa kestänyt köhä meinasi jo käydä hermoille... En tiedä miten kestäisin, jos kohdalleni osuisi joskus sellainen raivostuttava, viikkoja kestävä flunssa, josta monet tututkin on tänä syksynä kärsineet. Anyway, ihanaa olla terve ja päästä taas treenaamaan normaalisti! Body Combatissa ja Body Attackissa on tällä hetkellä aivan superit ohjelmatkin ja on kyllä kiva päästä tykittämään noissa jumpissa taas ihan täysillä.

• Ihastuttiin maaliskuisella Thaimaan reissullamme upeiden maisemien, miellyttävän ilmaston ja ystävällisten ihmisten lisäksi myös paikalliseen ruokaan, ja omaksi suosikikseni valikoitui lopulta massaman curry-kana. Ollaan monesti haikailtu sen perään, mutta todettu sitten, että eihän me nyt täällä Suomessa voida onnistua tekemään siitä samanmakuista kuin siellä Thaimaassa... Pari viikkoa sitten Miika kuitenkin onnistui ihan vahingossa kokkaamaan meille hyvin samantyyppisen ruuan, ja voi pojat miten herkullista se oli! Kummallekin tuli heti ensimmäisen haarukallisen jälkeen mieleen kaivattu massaman, vaikkei tarkoituksena ollut jäljitellä sen makua... Onnea on kokkaava mies ;-)