29. marraskuuta 2017

MY NOVEMBER

Avasin tänään Bloggerin ensimmäistä kertaa moneen viikkoon ja hämmästyin itsekin sitä tosiasiaa, että olen antanut kuulua itsestäni täällä viimeksi lokakuun puolella. Marraskuu on jo vuosien ajan ollut inhokkikuukauteni; vaikka kuinka yritän taistella tämän pimeän vuodenajan aiheuttamaa väsymystä vastaan, joinakin päivinä se vain tuntuu ylitsepääsemättömän hankalalta, ja tekee mieli vain käpertyä koko päiväksi peiton alle mököttämään. Päivä päivältä aiemmin iskevä pimeys ja viikkoja jatkunut harmaus (en ihan totta muista, milloin olisin viimeksi nähnyt edes pilkahdusta auringosta?) vaikuttaa ainakin meikäläisen mielialaan vähän turhankin vahvasti, ja viimeisen kuukauden aikana olen haaveillut tämän vuodenajan viettämisestä jossain palmujen alla jopa luvattoman paljon. Ehkä se on vielä joskus mahdollista, mutta toisaalta tällä hetkellä olen onnellinen siitä, että tätä kuukautta on jäljellä enää nämä pari päivää ja sitten on taas yksi marraskuu sisukkaasti selätetty. Enää muutama viikko, niin vuoden pimein aikakin on jo takanapäin ja päivä voi alkaa taas pidentymään kohti kevättä! Liian aikaista tai ei, niin pakko myöntää, että odotan sitä jo.

IMG_9695 IMG_9635 IMG_9826 IMG_9777

Mitä sitten olen tehnyt kuluneen kuukauden aikana, muuta kuin painiskellut kaamosväsymyksen kanssa? Noh, muun muassa...
  • ahminut lisätyövuoroja molemmille vapaille viikonlopuilleni tässä kuussa. Tosin tajusin asian vasta tällä viikolla, eli eipä se ole tainnut paljoa haitata, kun olen saanut nauttia kuitenkin arkivapaista. Edessä olevat viikot ennen joulua tulevat kuitenkin melko varmasti olemaan aika kiireisiä töissä, joten luulen, että silloin voimia ylitöiden tekemiseen ei juuri ole...

  • viettänyt yhden tuikitavallisen tiistai-illan ehkä parhaimmalla mahdollisella tavalla, mitä voin edes kuvitella: istumalla lattialla seitsemän ranskanbulldoggivauvan keskellä. ♥♥♥ Kaverini mainitsi jokin aika sitten, että hänen tutullaan olisi ranskispentue kotona, ja kysyi, haluaisinkohan mahdollisesti lähteä hänen mukaansa niitä katsomaan. Miksen haluaisi?!? Vaikkei kummallakaan meistä ollut (valitettavasti..) aikomustakaan kotiuttaa pentua, oli niin ihanaa päästä telmimään niiden vauveleiden kanssa: seuraamaan sivusta niiden kömpelöä leikkimistä, rutistelemaan sylissä pieniä pullukoita ja ihastelemaan, miten pikkuiset lopulta nukahtivat yksi kerrallaan yhdeksi isoksi läjäksi toisiaan vasten. Awww x1000! Sanomattakin selvää, että kyseinen parituntinen kuusiviikkoisten ranskisten kanssa ei ainakaan helpottanut allekirjoittaneen koirakuumetta... Jokohan pian olisi aika hankkia oma hauvavauva tänne lattioille pissailemaan?

  • luukuttanut Sannin versiota Kelpaat kelle vaan-biisistä vähän liikaakin ja kyseinen kipale onkin soinut enemmän tai vähemmän korvamatona täällä jo monta viikkoa. Niinä päivinä kun en ole biisiä sattunut itse kuuntelemaan, olen sitten kuullut sen soivan joko ruokakaupassa tai kuntosalilla tai vähintään automatkalla radiosta... Mutta on se vaan ihana

  • tehnyt kivan päiväreissun Kuopioon Miikan kanssa. Kerettiin päivän aikana käymään Matkuksessa, Ikeassa, kavereiden kanssa burgereilla ja vielä heidän luonaan päiväkahvillakin, joten se oli oikein onnistunut minireissu! Ikeasta lähti mukaan mm. tuo kuvassa näkyvä vehkapalmu (vai palmuvehka?), ja se on kyllä tuonut taas mukavasti lisää vihreyttä meidän kotiin. Olemattomista viherpeukalotaidoistani huolimatta rakastan huonekasveja, ne tuo kotiin niin kivasti raikkautta ja kodikkuutta, ja tämän vehkapalmun pitäisi kuulemani mukaan olla helppohoitoisimmasta päästä. Toivotaan, että saisin pidettyä sen hengissä ainakin vähän pidempään kuin jukkapalmun, jota oon yrittänyt elvyttää asuntomme valoisimmalla paikalla tuloksetta jo monta viikkoa...

  • aloittanut vihdoinkin katsomaan Netflixistä Stranger Thingsiä ja jäänyt siihen samantien semipahasti koukkuunkin. Tällä hetkellä kyseinen sarja on ollut kuitenkin pakko laittaa tauolle meidän huushollissa, sillä aloin sen myötä näkemään niin kamalia painajaisia... Nään muutenkin paljon outoja, mutta silti todella todentuntuisia unia, ja siinä vaiheessa kun ne alkaa mennä niin pelottaviksi, että herään sydän pamppaillen enkä uskalla hiippailla yöllä käymään vessassa, on parempi pysytellä vähän kevyemmissä hömppäsarjoissa (eli HIMYMissä). Asiaa ei helpottanut edes se, että katsoin sitä yhdessä Miikan kanssa, joka oli nähnyt ykköskauden jo aiemmin, sillä joka jaksossa oli niin monta "säikähdyskohtausta", jotka sitten tuli uniinkin. Juuri sellaiset kohtaukset onkin miulle leffoissa ja sarjoissa aina pahimpia, sillä vaikka tietäisin esim. taustamusiikin perusteella, että kohta tapahtuu jotain pelottavaa ja yllättävää, säikähdän silti joka kerta aivan hulluna.

  • innostunut pienen tauon jälkeen meikkaamaan taas huulia, ja kovalla käytöllä on ollut mm. ikisuosikkini Nyxin Soft Matte Lip Cream sävyssä Stockholm. Myös nuo Rimmelin mattahuulilakat sävyissä 200 Pink Blink ja 700 Be My Baby on osoittautuneet tosi kivoiksi! Tällä hetkellä himoitsen Gigi Hadid x Maybelline-meikkisarjan mattahuulipunia, joista löytyy aivan täydelliset sävyt niin nudesta kuin punaisestakin. Palkkapäivää odotellessa...

  • leiponut maailman herkullisimman porkkanakakun tällä reseptillä. Ollaan leivottu porkkanakakkua viimeksi joskus vuosi sitten, enkä edes muistanut, miten hyvää se itseleivottuna onkaan! Tätä pitää ehdottomasti tehdä pian uudestaan.

  • ostanut harmaiden sadepäivien piristykseksi Didriksonsin keltaisen sadetakin. Tiedän, että samanlaisia ja samannäköisiä sadetakkeja löytyy joka toisen vaatekaapista, mutta toisaalta: jos kaikki vastaantulijat olisi sadepäivinä pukeutuneet värikkäästi, eikö se tekisi niistä muuten vähän synkistä päivistä hieman siedettävempiä? Viime viikot on olleet sen verran kylmiä, etten oo itse vielä päässyt omaa sadetakkiani käyttämään, mutta nyt on ainakin yksi syy odottaa niitä maalis-huhtikuun leudompia sateita...
Ei tää marraskuu nyt loppujen lopuksi niin kamala siis ollutkaan. Tällä hetkellä vietän leppoisaa vapaapäivää täällä sisällä lämpimässä: heräilin 10 tunnin yöunien jälkeen vasta kymmenen maissa, ja nyt on kyllä ihanan levännyt olo! Ulkona on satanut koko aamun lunta, ja toivon sormet ristissä että tuo lumi nyt voisi jäädä jo maahan, eikä sulaisi sellaiseksi järkyttäväksi loskamössöksi enää, sitä on viime viikkojen aikana nähty aivan tarpeeksi... Seuraavaksi ajattelin kokkailla jääkaapin antimista jotain ruokaa, ja sen jälkeen asettua sohvannurkkaan ja aloittaa katsomaan Riverdalea. Onko teistä kukaan seurannut sitä? Ei kai se ole yhtä jännä kuin Stranger Things? :-D