nike free flyknit 4.0

Nyt ois luvassa miun blogin ensimmäinen mainospostaus. Sillä erotuksella moniin muihin (lue: suosittuihin) blogeihin, etten saa tästä euron euroa. Mut se ei haittaa mitään, koska nää miun uudet popot on ehdottomasti ansainneet oman hehkutuspostauksensa!

Miulla on ollu joku pakkomielle näistä Niken Flyknit-lenkkareista siitä asti kun näin tän mallin ekaa kertaa. Tuo kevyt, sukkamainen ulkomuoto ja kengän neulosmaisen näkönen pinta jäi kummittelemaan miun mieleen. Oon ennenkin kehittäny itelleni pakkomielteitä ja ihastuksia joistain vaatteista tai kengistä, mut tällä kertaa oli kyse jostain ihan muusta, paljon vakavammasta. Nää lenkkarit kummitteli miun mielessä kuukausien ajan eikä asiaa ainakaan helpottanu se, että kävin ihastelemassa näitä niin nettikaupoissa kuin urheiluliikkeissäkin. Kun viime viikolla bongasin tän upean värin alennuksesta Zalandolla, en epäröiny hetkeäkään näitten klikkaamista ostoskoriin. Ja kun eilen sain vihdoin vetää jalkaan nää unelmat, tunsin heti syvää rakkautta. Ei noita haluais ottaa jalasta pois enää ollenkaan!

Nyt joku varmaan ihmettelee, että kirjotanko tätä tekstiä oikeesti lenkkareista, voiko ne nyt olla niin hyvät. Jos miulta kysytään, niin kyllä voi! Miika oli etsiskelly itelleen lenkkareita jo pidemmän aikaa ja päätettiin sit samalla rysäyksellä tilata sillekkin miesten malli noista flykniteistä, ja poika on ollu ihan onnessaan. Nuo siniset on siis Miikan, sen voi varmaan huomata jo tuosta (7 numeron) kokoerosta :-D Nyt meillä on siis oikein kunnon pariskuntalenkkarit! Seuraavaks varmaan sit samanlaiset tuulipuvut... No way!

midsummer

Meidän juhannus kului mukavasti mökillä. Mie ja Miika saatiin perjantai-aamuna kiva nakki käydä ostamassa viikonlopun ruokatarpeet mökille ja kun oltiin saatu auto täyteen ruokakasseja ja käyty nappaamassa velipojat matkaan, oli aika suunnata möksälle. Aurinko jaksoi paistaa vielä automatkan ajan, mut meni pilveen saman tien kun oltiin saatu tavarat purettua autosta mökkiin, so typical... Eipä se sieltä enää esiin tullut, mut viileä ja pilvinen sää ei meiän mökkeilyä pilannu. Laitettiin ja syötiin tosi hyvää ruokaa, saunottiin, katottiin jalkapalloa, pelattiin korttia ja ihan vaan möllötettiin. Mie, Miika ja Ossi kotiuduttiin sieltä luonnon helmasta eilen iltapäivällä ja mie suuntasin vielä illaks töihin. Jos ei ois tuota tuplapalkallista työvuoroa ollut, niin mökille ois ollu kiva jäädä vielä toiseksikin yöksi, sen verran rentoa oli pitkästä aikaa mökkeillä!

Tänään miulla on ollu vapaapäivä ja pääsin pitkästä aikaa nauttimaan auringonpaisteestakin ihan useamman tunnin ajan. Tuntu niin hyvältä vaan istuskella pihalla auringon lämmittäessä ja miun ihokin tais siitä tykätä. Miun atooppinen ihottuma on taas oireillu viime aikoina eikä ihmekkään kun sää on ollu ku joltain marraskuulta. Pikkusen meinaa kismittää kun oon koko pitkän talven oottanu että kesä ja auringonpaiste parantais miun ihon, mut sit Suomen kesä näyttää parhaat puolensa ja lämpötilat on parhaimmillaan jotain viittätoista astetta eikä aurinko näyttäydy päiväkausiin... Valohoitokuuri miulta on loppunu jo kauan sitten, siitä oli kyllä apua, ja oonkin miettiny että jos nää säät ei ala tästä kohentua, niin kokeilisin jotain solarium-kuuria. Löytyykö sieltä ketään atoopikkoa, joka ois kokeillu solariumia hoitokeinona? Ois tosi kiva kuulla, onko siitä ollut hyötyä vai haittaa! :-)

Nyt ilta jatkuu taas kerran sohvalla jalkapalloa tuijottaen, äsken käytiin sentään hakemassa pitsaa kisakatsomoevääks, mut sekin tehtiin tietysti puoliajalla ettei mee hetkeäkään matsista ohi... Jos oisin tienny että tää ilta onkin näin kaunis kesäilta, oisin ehkä tehny tälle illalle jotain muita suunnitelmia, mut kyllähän tää tässä Miikan kainalossakin mukavasti menee. Jospa tää nyt ei ois tän kesän viimenen nätti auringonlasku!

kaikenlaista

Aamupuurolla... Puuro on kaikista aamupalaversioista kyllä ehdottomasti paras. Se maistuu marjojen ja mehukeittojen kanssa, mut jo pienestä pitäen miun suosikki on ollu kaurapuuro voisilmällä. Jos oon aamulla lähössä esimerkiks töihin, miulle tulee usein kiire, ja sillon parissa minuutissa mikrossa valmistettu pikapuuro on pelastus.



Miun treenivaatekaappi on viime aikoina saanu aika mukavasti täytettä ja ei varmaan tarvitse erikseen mainita että mikä on tän tytön suosikki urheiluvaatemerkeistä... Niken uskollisena fanina oon tosi tyytyväinen näihin uutukaisiin ja monet näistä on päässy jo kokeiluun sekä salilla että lenkkipoluilla. Jospa tää treenivaatteiden shoppailu riittäis nyt vähäks aikaa...



Miika iloisena uudessa karhucollegessaan Kuopiossa.



Tehtiin Miikan kanssa viime viikolla tuommosta ihanan tomaattista bolognese-kastiketta ja panostettiin vähän normaalia enemmän annosten ulkomuotoon... Sitä panostusta on siis oikeestaan nuo basilikanlehdet ruokakasan päällä, jotka lähti näiden kuvien ottamisen jälkeen aika äkkiä roskiin :-D Tänään tehtiin myös meiän omalla reseptillä tosi hyvää kanakastiketta, joka hävis meiän perheen suihin kyllä aika äkkiä. Pakko kyllä tarkentaa vielä sen verran, että tuo meiän yhteinen ruuanlaitto tarkottaa lähes poikkeuksetta sitä, että Miika tekee ja maustaa ruuan ja mie apukokkina saan välillä luvan sekottaa kastiketta tai avata kermapurkin...



Ostin muutama päivä sitten tätä paljon hehkutettua Lumenen Ihon sävyn heleyttäjää ja epäilin vähän, oisko tää kaiken sen ylistyksen arvoinen. Jo ekalla kokeilukerralla totesin kuitenkin että kyllä tää tuote on kehunsa ansainnut! Käytän kesällä entistä harvemmin meikkivoidetta ja puuteria, mut tää tuote on loistava kesäkasvojen ehostamiseen.



Hyvää iltaa! Kameraan oli kertyny viime viikoilta muutamia julkaisemattomia arkikuvia, jotka päätin nyt koota sekalaiseksi höpöttelypostaukseksi. Tää ilta on vietetty kotisohvalla jalkapalloa tuijottaen, mites muutenkaan... Ja näitä pelejä pitäs jaksaa katella vielä kuukauden verran! Tämmösinä myrskyiltoina ei kyllä pahemmin harmita istua sisällä ja kun futiksen tuijottaminen alkaa kyllästyttää, voin onneks paeta blogien pariin. Tänä iltana eksyin myös selailemaan nettikauppoja ja tein yhdestä sellaisesta aika ihanan löydön, hehee... Nyt kello alkaa kuitenkin olla jo sen verran paljon että pitäs varmaan painua unille, että jaksan huomenna herätä töihin. Pahoittelen poukkoilevaa tekstiä, tähän kirjottamiseen on vähän hankala keskittyä tässä kisakatsomon keskellä... Hyvää yötä kaikille ja mukavaa viikon jatkoa!

ikävä

Just nyt Suomi masentaa minuu ihan kunnolla. Miks pitää ihmisen "nauttia kesästä" maassa jossa tarvii ympäri vuoden tuuli/sade/toppa/räntäpaskatakkia, kun maailmasta löytyy myös paljon paikkoja, missä näyttää suurin piirtein tuolta kuin ylläolevissa kuvissa? Miulla on ikävä sinisellä taivaalla helottavan auringon paahtavaa lämpöä, kreikkalaista ruokaa, sanoinkuvailemattoman kauniin väristä merivettä, loikoilevia kissoja, palmuja, mahtavan makuista jäätelöä, maailman mukavimpia aurinkotuoleja, polttavaa hiekkaa. Haluisin elää uudestaan päivän, jona risteiltiin merellä ja nähtiin elämää kolmella pikkusaarella. Haluisin tuntea sen onnellisuuden ja ilon, joka saa hymyilemään maailman aidointa hymyä koko päivän. Miulla on ikävä sinnikkäitä sisäänheittäjämiehiä, palaneita jalkapöytiä, hikisiä bikineitä, reissuhistoriani huonointa hotellihuoneen kylppäriä. Miulla on ikävä etelään.