15. syyskuuta 2017

TSAMBIKA BEACH

Ihanaa perjantaita, toverit! Pitkä ja kiireinen viikko takana, mutta nyt saan vihdoin vähän hengähtää ja rauhoittua viikonlopun viettoon. Ollaan siis asusteltu viikon verran meidän ystäväpariskunnan luona koiravahteina ja viikko on kyllä hujahtanut tosi nopsaan, kun päivät on menneet töissä ja illat ollaan rymytty pitkin metsiä lenkkeilemässä. Iltaisin ei oo tarvinnut paljoo unta odotella, ja oon muutenkin nukkunut kuluneen viikon aikana todella hyvin, mikä on kyllä ollut tuon yhdeksän päivän työputkenkin suhteen tosi hyvä juttu. Tänään sain hullun työrupeamani vihdoin päätökseen, ja pakko myöntää, että nyt on aika helpottunut fiilis kun saa pari päivää keskittyä johonkin ihan muuhun kuin työjuttuihin. Ei kyllä tunnu pätkääkään siltä, että oisin vielä viime viikolla ollut lomalla! :-D

IMG_7467 IMG_7461 IMG_7464 IMG_7531 IMG_7541 IMG_7478 IMG_7493 IMG_7556 IMG_7563 IMG_7528

Vaikka loma tuntuukin jo kaukaiselta muistolta, palataan hetkeksi vielä lämpöisiin reissutunnelmiin näiden kuvien välityksellä. Viime kesän Kosin matkalla vietettiin ihan huippupäivä huristellen skootterilla ympäri saarta, ja oikeastaan ainut lukkoon lyöty suunnitelma Rodoksen reissua varten oli se, että skootteri on vuokrattava taas. Ja niinhän me tehtiin, marssittiin eräänä aamuna läheiseen vuokraamoon ja saatiin menopeli koko päiväksi käyttöömme vain 12 eurolla.
Otettiin suunnaksi Tsambikan ranta, joka sijaitsee n. 30 kilometrin päässä Rodoksen kaupungista. Matka sujui leppoisasti vauhdin tuomasta tuulenvireestä nauttien, tosin vilkkaalla päätiellä pakokaasujen ja kuuman asvaltin yhdistelmä teki matkanteosta ajoittain vähän tukalaa. Päästiin kuitenkin turvallisesti perille ja siellä meitä odotti ihana, pehmeähiekkainen ranta ja kristallinkirkas meri. Pulahdettiinkin matkanteon jälkeen samantien uimaan, ja Tuulisen rannan aaltoihin "tottuneena" tuolla uiminen oli niin paljon rennompaa, kun ei tarvinnut koko ajan pomppia aaltojen mukana, vaan sai ihan rauhassa lillua uskomattoman kirkkaassa vedessä.

Vietettiin pari tuntia Tsambikalla loikoillen, uiden ja kaunista rantaa ihastellen, ja kun nälkä yllätti, pakattiin kimpsut ja kampsut kasaan, ja suunnattiin rannalle johtavan tien varressa sijaitsevaan suloiseen tavernaan. Allaolevat kuvat on napattu sieltä, ja pakko kyllä suositella, että jos joskus liikutte noilla suunnilla, niin käykää tuolla syömässä! Me ainakin syötiin reissun parhaimmat gyrosannokset tuolla (voisimpa saada sellaisen eteeni just nyt heti!), eikä maisemissakaan ollut kyllä valittamista. Niin nätti, tunnelmallinen ja kodikas paikka!

Takaisin Rodoksen kaupunkia kohti ajellessamme poikettiin muutamilla matkan varrella olevilla rannoilla uimassa ja juomassa vähän jotain, mutta ei ne kyllä vetäneet vertoja Tsambikalle. Turistien kannalta hiljaisempaan aikaan, keväällä tai syksyllä, se voisi olla vieläkin kivempi, mutta hyvin sinne nytkin mahtui, eikä porukkaa ollut ollenkaan liikaa. Rantatuoleja siellä kyllä piisasi sitten senkin edestä, mutta me linnottauduttiin pyyhkeinemme hiekalle rannan toiseen päätyyn, missä oli vähän rauhallisempaa. Kaiken kaikkiaan, meillä oli tosi kiva skootteriretkipäivä taas, ja kyllä tätä perinnettä täytyy jatkaa tulevillakin reissuilla! Vai jokohan siirryttäisiin seuraavaksi jo auton vuokraukseen...

IMG_7576 IMG_7582

8. syyskuuta 2017

FLORAL PLAYSUIT

IMG_7601 IMG_0002 IMG_7615

Tervehdys perjantai-aamuun! Tää viikko on mennyt ihan hurjaa vauhtia ja tuntuu hassulta, että viikko sitten oltiin vasta palattu reissusta kotiin. Silloin potemani kurkkukipu muuttuikin sitten lopulta ihan kunnon flunssaksi ja tässä onkin nyt monta päivää menty aika tukkoisella ololla. Pahin räkäisyys on onneksi jo selätetty, mut vieläkin olo on vähän nuutunut ja puolikuntoinen... Toivottavasti tää tauti ei nyt jäisi kovin pitkäksi aikaa enää kiusaamaan, palasin nimittäin eilen loman jälkeen töihinkin ja tässä onkin nyt heti yhdeksän päivän työputki pakerrettavana ennen seuraavia vapaita. Ei siis ehkä mikään kevyin paluu arkeen loman jälkeen, mut ehkä tää tästä...

Tuo kuvissa näkyvä shortsihaalari oli muuten ehkä yksi miun suosikkiostoksista Rodokselta! Jo vuosien ajan erilaiset jumpsuitit on olleet miun suosikkiasuja kesähelteille niiden helppouden ja rentouden vuoksi, ja olinkin jo vähän aikaa etsiskellyt vaatekaappiini pitkähihaista, hieman siistimpää yksilöä, johon kehtaisi pukeutua vaikka illalliselle lähtiessäkin. Stradivariuksen alerekkejä penkoessani törmäsin sitten tähän kukalliseen röyhelöhaalariin enkä todellakaan voinut jättää sitä sinne! Alkuperäinen hinta taisi olla lähemmäs kolmekymppiä, mutta nyt sain sen omakseni alle kuudella eurolla. Ei hassumpi löytö, vai mitä sanotte? Nyt vaan pitäisi malttaa odottaa ensi kesään asti ennen kuin tää haalari pääsee taas käyttöön...

Jottei tää kotona oleilu pääsisi liikaa kyllästyttämään, pakataan tänään taas kimpsut ja kampsut kasaan ja muutetaan viikoksi Martta-koiran luo asustelemaan. Seuraava viikko tulee varmaan menemään siis aika lailla töissä ja koiranomistajuutta harjoitellessa, mikä ei kyllä haittaa yhtään. Tosi kiva päästä lenkkeilemään kunnolla pitkästä aikaa, ulkoilu kun on jäänyt nyt vähän vähälle tän flunssankin takia, ja kynnys lenkille lähtemiseen ilman sitä koiraa on muutenkin aina vähän isompi. Nytkään ei mitenkään ihan älyttömästi innostaisi vetää ulkoilukamppeita niskaan ja lähteä painelemaan tuonne sateeseen, mutta ei auta, mummon ruokapöytä odottaa jo syöjiä! Rentouttavaa viikonloppua kaikille, palaillaan taas :-)

3. syyskuuta 2017

SYMI

Reissujuttujen parissa jatketaan taas! Tiedän, ettei nää matka-aiheiset postaukset oo niitä suosituimpia ja kiinnostavimpia, mutta koska kirjoitan tätä blogia ennen kaikkea itselleni, haluan että tänne jää muistoja myös tekemistäni reissuista. Matkoilla ollessa kameraa tulee kuitenkin kannettua mukana ahkerammin kuin koti-Suomessa ja intoa valokuvaukseen löytyy uuden, inspiroivan ympäristön myötä enemmän. Sitä paitsi viime vuosina oon blogimaailman kehittyessä saanut muutenkin tottua siihen, että lukija- ja kommenttimäärät tippuu jatkuvasti, ja se, että kirjoitan tätä blogia oikeastaan itseäni varten, on miulle ihan fine. Haluan pitää tän mukavana harrastuksena; kirjoittaa silloin kun huvittaa, niistä jutuista mistä huvittaa, ja jos joku sattuu niistä tykkäämään, niin se on vaan plussaa. Miun toimeentulo ei riipu siitä, miten paljon katselukertoja tai kommentteja joku postaus saa, ja niin kauan kuin asia näin on, niin kirjoitan vaikka 15 postausta meidän Kreikan matkasta jos haluan, vaikkei se ketään kiinnostaisikaan :-D Toki tässä vaiheessa olis varmasti aiheellista kiittää myös joitakin niitä uskollisia lukijoita, jotka on jaksaneet roikkua menossa mukana jopa vuosien ajan. Kiitos, kun jaksatte säännöllisesti ilahduttaa kommenteillanne, niistä tulee joka kerta yhtä hyvä mieli!! 

Ehkä tän alkupaasauksen jälkeen voitaisiin vihdoin siirtyä itse aiheeseen, joka olisi siis meidän päiväretki ihanalle Symin saarelle!

IMG_6805 IMG_6795

Rodoksen kaupungin satamasta tehdään päivittäin paljon laivaretkiä esim. Lindokselle, Turkkiin ja myöskin tuonne Symille. Lindos oli meille kummallekkin tuttu jo aiemmilta reissuiltamme, joten päätettiin skipata se ja varata sen sijaan kokopäiväretki Symille. Tykätään ottaa reissun päällä aina retket paikallisilta retkenjärjestäjiltä, sillä ne on monesti todella paljon edullisempia kuin matkanjärjestäjän tarjoamat retket, joihin usein kuuluu vielä suomalainen opastus - no thanks :-D Paikallisten järjestämien retkien suhteenkin kannattaa kuitenkin tehdä vertailua: mekin meinattiin jo sortua nappaamaan ensimmäinen tarjous, mutta ei onneksi kuitenkaan tehty niin, sillä löydettiin lopulta vielä halvempi ja meille sopivampi vaihtoehto toiselta kojulta.

IMG_6830 IMG_6958 IMG_6920 IMG_6966 IMG_6909 IMG_6979 IMG_6864 IMG_6918 IMG_7016  IMG_6969 IMG_7027 IMG_6945 IMG_6991

Risteilylaiva Symille lähti satamasta yhdeksän aikoihin aamulla, mutta me oltiin paikalla jo vähän ennen puoli yhdeksää, jotta saataisiin hyvät paikat aurinkokannelta. Laivamatka kesti reilut pari tuntia, ja sen aikana oli ihana vain nauttia auringonpaisteesta, merituulesta ja kauniista maisemista. Miun mielestä merimaiseman tuijottelu veneen tai laivan kyydistä on vain jotenkin tosi rauhoittavaa, ja meinasin pari kertaa nukahtaakkin istualleni siinä kyydissä.

Symin kaupunkiin päästessämme meitä oli vastassa aivan ihastuttava näkymä! Satamaa reunusti toinen toistaan värikkäämmät ja suloisemmat talot, joita riitti korkealle vuoren rinteelle saakka. Meille annettiin muutama tunti aikaa tutustua omatoimisesti Symiin, kierrellä sen kapeilla kujilla ihastelemassa mielettömän nättejä rakennuksia, ja löysin kyllä monta taloa, joihin olisin julkisivun perusteella voinut muuttaa vaikka samantien. Kiertelyn ja käppäilyn lomassa pysähdyttiin erääseen tavernaan syömään, ja siellä syötiinkin yhdet reissun parhaimmista gyros-annoksista! Ja tähän väliin maininta, että gyroksia tuli kyllä puolentoista viikon aikana vedettyä taas ihan olan takaa, tilattiin sitä jossain muodossa melkein joka kerta kun käytiin syömässä...

Symiltä jäi nättien talojen ja hyvän ruuan lisäksi mieleen myös kuumuus. Rodoksen ja merimatkan tuulisuuden jälkeen keskipäivän paahtava helle ja seisova ilma tuntui iholla melkoisen lämpimältä, eikä sataman läheisyydestä löytynyt edes rantaa, josta olisi päässyt pulahtamaan uimaan. Äsken Symiä googlaillessani törmäsinkin tietoon siitä, että Symin kesälämpötilat ovat Kreikan korkeimpia ja aurinkoisia päiviä siellä on vuodessa yli 320. Noh, joko muutetaan?!

IMG_7085 IMG_7096 IMG_7068

Meidän laiva starttasi Symin kaupungista puoli kolmen aikaan ja suunnaksi otettiin St George Bay-niminen lahdenpoukama. Perillä laiva ankkuroitiin parin sadan metrin päähän pienestä, valkohiekkaisesta rannasta, joka sijaitsi valtavan korkeiden kallioiden välissä. Laivasta sai mennä uimaan ja snorklaamaan, mutta miun silmät oli silmätulehdusten takia valitettavasti niin herkät suolaiselle vedelle, että pystyin vain pikaisesti pulahtamaan meressä. Jouduin siis "tyytymään" kannella paistatteluun ja lueskeluun, ei huono vaihtoehto sekään!

Kotimatka kesti parisen tuntia ja sen tunnelma oli taas kerran jotenkin tosi ihana: monet nukkuivat ja torkkuivat päivästä väsyneinä iltapäivän lempeän auringon lämmittäessä ja laivan baarista sai haettua pientä syötävää ja juotavaa hyvän kirjan kanssa nautittavaksi. Nää laivaretkipäivät on kyllä aina yksiä koko reissun parhaimmista päivistä!

1. syyskuuta 2017

GREETINGS FROM RHODES

Kotona ollaan taas! Lennettiin tosiaan viime yönä takaisin Suomeen ja ajeltiin siitä suoraan Savonlinnaan, eli kotiin ja nukkumaan päästiin joskus viiden aikaan aamuyöstä. Mie kyllä nukuin jo automatkalla pari tuntia, mut silti unet jäi aika lyhyiksi, ja olo on ollut tänään sen mukainen... Lisäksi sain taas lentokoneesta kotiin tuomisina kipeän kurkun, eli tällä hetkellä on kieltämättä vähän Suomeen paluu-krapulaa havaittavissa :-D Kyllä se onneks tästä taas helpottaa, kun pääsee pikkuhiljaa takaisin arkirutiineihin kiinni ja muistaa, mitä kivoja juttuja tähän kotonaolemiseenkin kuuluu. Tällä hetkellä tää harmaa keli, väsähtänyt olo ja syksyn (!!) viilentämä kämppä saa kyllä kaipaamaan sitä Kreikan lämpöä kahta kauheammin, ei sitä vaan voi kieltää!

Miten meidän reissu sitten meni? No hyvin, tosi hyvin! Rodoksen kaupunki oli meille kummallekin ennestään tuttu paikka, ja matkan tarkoitus oli lähteä vain hakemaan kaivattua auringon lämpöä kesälomaan, ja sitähän piisasi. Vietettiin aivan ihanan rentouttava puolitoistaviikkoinen Rodoksen paahtavan auringon alla, Tuulisen rannan merituulen vilvoittaessa just sopivasti. Paria retkipäivää lukuun ottamatta meidän päivät kului aika lailla rannalla tai altaalla löhöillen, hyviä kirjoja lukien, kreikkalaisesta ruuasta nauttien, kaupoilla ja Vanhassa kaupungissa kierrellen, ihanissa maisemissa kävellen ja ennen kaikkea toistemme seurasta ja lomasta nauttien. Kiireetön löhöloma auringossa sen rakkaimman ihmisen kanssa, mitä muutakaan sitä vois kesälomareissulta toivoa?

IMG_7267 IMG_0001 IMG_6729 IMG_7161 IMG_6659 IMG_6675 IMG_7324 IMG_6667 IMG_6711 IMG_6724 IMG_6651 IMG_7168

Nyt saunaan lämmittelemään, jospa sais hien pintaan vaikka Kreikan helteinen elokuu onkin vaihtunut Suomeen ja syyskuuhun... Ja ai niin, vaikka tää lomalainen onkin ihan sekasin viikonpäivistä, niin tänään taitaa kuitenkin olla perjantai? Ei muuta kuin mahtavaa viikonloppua kaikille!